Kameran takana

​

Heippa

Olen Klaukkalassa asuva kahden aikuisen tytön äiti ja yhden prinsessan ja yhden pikku prinssin mummu.

Rakastan intohimoisesti valokuvausta ja olen elänyt kameroiden keskellä koko elämäni, aina siitä lähtien kun isäni teki kotimme kylpyhuoneessa valokuviaan.  Ehdin olla lastenhoitajana vuosia, kunnes jouduin vaihtamaan ammattia tapaturman takia, ja olenkin sanonut että, se oli onni onnettomuudessa.

Tavallaan kuvaaminen alkoi toden teolla, kun omat lapseni syntyi 90 luvulla, jolloin käytössä oli muistaakseni Fujin filmikamera, 36 kuvaa meni nopeasti ja kuvia onkin kertynyt muutama laatikollinen varastoon.

Kuvaus jäi hieman siinä lapsien ollessa kouluikäisiä, kunnes digikameran taisin ostaa noin 17v sitten ja sen jälkeen kuvaus sai uuden suunnan ja aloin harjoittelemaan hevoskuvauksia ja ihmis- -ja lopulta hääkuvauksia.

Häitä onkin kertynyt kymmeniä ja hevosia voisin arvella vähintään satoja kuvanneeni, samoin ihmisiä ym. tapahtumia.

Kuvissa tärkeintä on saada asiakas ihastumaan kuviini, ja tilaamaan minut uudelleen kuvaamaan aina vuosien jälkeenkin.

Ennen valokuvaamista olin vuosikaudet lasten kanssa töissä, lapsien valokuvaaminen on siksikin parasta terapiaa, ikävälle joka nyt lasten kanssa työskennellessä puuttuu nyt.

Rakastan kohtaamisia ihmisten kanssa, kuulla ja nähdä heidän tarinansa, ja ikuistaa ne kuviini.

Olen sosiaalinen, rento ja kovinkin helposti lähestyttävä tapaus, puhun yleensä liikaa, mutta usein se auttaa ihmisiä rentoutumaan kuviin. Olen monesti olen saanut kiitosta, että kuvauksissa oli rento ja hauska tunnelma. Tämä onkin itselleni aina tärkeää kuvauksissa, luoda rento ilmapiiri jossa lapsen tai aikuisen on helppoa ja mukavaa olla.